Viime keskiviikkona 2.5. täytin 35 vuotta. Aikuisikä alkaa painamaan mutta valitettavasti / onneksi mun ajatusten juoksu ja tekoni ei suostu olemaan / käyttäytymään kuin 35 v.

       

Juhlistin mennyttä vuotta ja tulevaa puolikkaalla siiderillä jonka nautin parvekkeella ja mietin mennyttä ja tulevaa oikein tosissani. Mitäkö totesin? En mitään... En jaksanut murehtia mennyttä enkä tulevaa. Kuljen päivän kerrallaan ja se riittää minulle tässä vaiheessa vallan hyvin!!

       

Syndepäivän asua töissä. Lempimekkoni on Seppälän aarre.

       

Tältä näyttää onnellinen ja tyytyväinen 35 v. Viipukka!

Niin,  ja mun tietokone taitaa vedellä viimeisiään, hyvä että sain edes tämän kirjoitettua. Pitäisiköhän ostaa itselle lahjaksi vaikka uusi ja tehokkaampi kone???